Kotitalouksien Säästämisinto Hiipuu – Kulutus Kasvaa Inflaatiosta Huolimatta
Suomalaisten säästämiskäyttäytyminen on muuttunut merkittävästi vuoden 2025 alussa muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna. Inflaation hidastumisesta huolimatta kotitaloudet käyttävät yhä enemmän rahaa arjen menoihin ja vapaa-aikaan.
Miksi? Tämä saattaa kertoa kasvavasta talousluottamuksesta – tai huolestuttavasta velkakierteestä. Kumpaa sinä veikkaat?
Säästämisaste laskussa – rahaa kuluu enemmän kuin ennen
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten kotitalouksien säästämisaste laski vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä noin ‒1,5 prosenttiin. Negatiivinen säästämisaste tarkoittaa, että kotitaloudet kuluttavat enemmän kuin ansaitsevat. Vaikka reaalitulot ovat hieman nousseet ja korkokehitys on tasaantunut, ei tämä ole vielä näkynyt säästöjen kasvuna.
Säästämisen sijaan rahaa käytetään entistä enemmän kulutukseen, joka kohdistuu niin välttämättömiin menoihin kuin vapaa-aikaan, kodintekniikkaan ja kotimaanmatkailuun. Muutoksen taustalla nähdään useita tekijöitä, kuten kuluttajien optimismi, työllisyyden paraneminen ja aiemman varovaisuuden väistyminen.
Toisaalta kolikon kääntöpuolena nähdään kulutuksen taustalla myös, että alati nousseiden hintojen ja alv-korotusten myötä, kotitalouksilta kuluu entistä enemmän rahaa perustarpeidensa täyttämiseen.
Suomalaisten kulutuksen kohteet muuttuneet
Kulutuksen painopiste on siirtynyt aineellisista hankinnoista kohti hyvinvointia, elämyksiä ja arjen mukavuuksia. Erityisesti kotimaanmatkailu, ravintolapalveluiden hyödyntäminen ja liikuntaan liittyvät kulutus ovat kasvussa. Samaan aikaan kotitaloudet panostavat yhä enemmän kodin viihtyisyyteen, kuten sisustukseen ja teknologiaan.
Verkkokauppojen rooli on myös vahvistunut, ja ostaminen tapahtuu yhä useammin mobiililaitteilla. Myös viihteeseen käytettävä rahamäärä kasvaa digitaalisissa ympäristöissä. Esimerkiksi online casino -palveluiden käyttö kuuluu tämän kehityksen piiriin.
Velkaantuminen kasvaa – kulutusrahoitus yleistyy
Säästämisen vähenemisen rinnalla suomalaisten velkaantuminen jatkaa kasvuaan. Kotitalouksien yhteenlaskettu velkataakka on noussut yli 24 000 euroon per henkilö. Velkojen kasvua selittää erityisesti kulutusluottojen ja luottokorttivelkojen yleistyminen.
Monet kotitaloudet hyödyntävät joustoluottoja, osamaksuja ja muita maksuaikaratkaisuja arjen hankintoihin. Näiden palveluiden helppokäyttöisyys houkuttelee siirtämään maksamista tulevaisuuteen. Tällainen käytäntö voi kuitenkin pitkällä aikavälillä heikentää taloudellista vakautta, jos kulutus ei pysy tulojen rajoissa.
Talousosaaminen hukassa
Useiden selvitysten mukaan talousosaaminen ei ole riittävällä tasolla, erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Moni ei seuraa omaa talouttaan säännöllisesti, eikä tiedä tarkasti velkojensa kokonaismäärää tai lainojen kustannuksia. Tämä lisää riskiä joutua velkakierteeseen tai yllättävien menojen aiheuttamaan taloudelliseen ahdinkoon.
Talousosaamisen puute korostuu erityisesti korkoympäristössä, jossa pienetkin muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi kuukausittaiseen maksukykyyn. Onkin suotavaa, että jokainen tekisi tasaisin väliajoin itselleen henkilökohtaisen tilinpäätöksen, jossa selkeästi pystyisi erottelemaan omaisuutensa, säästönsä ja velkansa, ja saisi kattavan kokonaiskuvan taloustilanteestaan.
Arjen luksus korvaa pitkän tähtäimen säästöt
Yhä useampi on muokannut asumisympäristöstään viihtyisän tukikohdan, jossa on samat mukavuudet kuin mitä vapaa-ajan asunnoltakin usein toivotaan. Muutaman vuoden takainen pandemia sai monet panostamaan omaan elinpiiriinsä ja nauttimaan arjesta uudella tavalla.
Säästämisen sijaan monet panostavat lyhyen aikavälin nautintoihin. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi ravintola-aterioiden, suoratoistopalveluiden ja uusien teknologialaitteiden kulutuksessa.
Tavoitteellinen, pitkäjänteinen varojen kerryttäminen jää helposti taka-alalle, kun arjen mukavuus ja elämänlaatu asetetaan etusijalle. Moni kokee myös, että siihen tarvittava aika ja tietyn summan sivuun laittaminen on liian vaativaa, eikä siksi edes lähde säästämään.
Digitalisaatio tuo sekä mahdollisuuksia että riskejä
Vaikka digitalisaatio on helpottanut talouden hallintaa esimerkiksi säästö- ja sijoitussovellusten avulla. Samalla se on lisännyt impulsiivisen kulutuksen riskiä. Verkkopohjaiset ostokset, pikaluotot ja maksusovellukset tekevät kuluttamisesta nopeaa ja huomaamatonta, mikä voi heikentää kokonaiskuvaa omasta taloudellisesta tilanteesta.
Verkossa tapahtuva kuluttaminen on kasvanut erityisesti vapaa-ajan ja viihteen alueilla, joissa maksaminen tapahtuu yhä useammin mobiilisti ja kertaluonteisesti. Käytettävissä olevan tulon ohjaaminen hetkelliseen kulutukseen heikentää kuitenkin kotitalouksien kykyä selviytyä yllättävistä menoista tai tulojen tilapäisestä laskusta. Onkin syytä tarkastella velkojensa korkoja ja kuukausieriä, mistä ja mitä maksaa. Lainaraha on pääsääntöisesti kallista.
Varautuminen kulutuskäyttäytymisen muutoksiin suotavaa
Kulutuskäyttäytymisen muutokset heijastavat yhteiskunnallisia arvoja, arjen painopisteitä ja yleistä taloudellista ilmapiiriä. Vaikka hyvinvointiin panostaminen voi tuoda arkeen iloa ja laatua, sen rinnalla tarvitaan myös varautumista, taloussuunnittelua ja säästöjä tulevaisuuden turvaksi. Jokaisella ihmisellä on perustarpeensa, mutta niiden täyttämisen lisäksi on suotavaa varautua myös muiden tarpeiden täyttämisen mahdollisuuksiin.
Huolimatta kuluttajien kasvaneesta optimismista, maailman taloustilanne on edelleen herkkä muutoksille. Mikäli korkotaso kääntyy uudelleen nousuun tai työllisyystilanne heikkenee entisestään, monen kotitalouden tasapaino voi horjua nopeasti. Siksi varautuminen ja kulutuksen seuraaminen ovat edelleen ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja.
Onko näköpiirissä toivoa vai taloudellista epävakautta? Tasapainoinen talous vaatii tietoa, suunnittelua ja kykyä asettaa prioriteetteja. Tietoisuus oman talouden tilasta on ensimmäinen askel kestävän talouskäyttäytymisen suuntaan.
