Korot ja Todennäköisyydet – onko Korkosijoittaminen Vaikeaa
Suomalaiset sijoittavat tilastojen valossa vain vähän käytettävissä olevasta varallisuudestaan. Suomalaiset tykkäävät pankkitilien varmuudesta, mutta onko siinä järkeä omaisuuden silmissä, niin ei ole. Suomessa on kuitenkin paljon turvallisia sijoitusinstrumentteja, ja on myös mahdollisuuksia sijoituksille isommallakin riskillä.
Tällä kertaa tutustumme korkoihin sijoituskohteena ja muutenkin. Ovatko korkomarkkinat kuin kolikkopelit, täysin sattumanvaraisin, vain onko jotain maailmanpoliittisia liikeitä, joista voidaan ennakkoon päätellä korkomarkkinoiden vaiheluita.
Korkosijoittaminen on vakaa sijoituskohde
Monesti korkosijoittaminen mainitaan vakaaksi ja ennustettavaksi vaihtoehdoksi sijoittajalle. Korkosijoittaminen ei kuitenkaan todennäköisesti ole koskaan se ensimmäinen tai ainoa sijoittajan sijoitusmekanismi, vaan on osa sijoittajan omasta hajautetusta sijoituskansiosta.
Miten korkosijoittamisella saa tuottoa? Nykyään korkomarkkinoilta saatavat tuotot syntyvät lainojen koroista ja niiden muutoksista. Saattaisi päällisin puolin tuntua, että tällaiset markkinat ovat kohtuullisen riskittömiä mutta todellisuudessa täysin riskittömiä sijoituskohteita ei ole olemassakaan. Korkosijoitusten käyttäminen vaatii sekä perustason tietoa sijoittamisesta, että myös korkoliikkeiden vaikutuksen arvioinnista omaan sijoitussalkkuun.
Inflaatio ja sen vaikutus
Luit tai et talousuutisia, niin et ole voinut elää ilman inflaatio sanan kuulemista.
Inflaatio tarkoittaa periaatteessa sitä, että arkemme kulut nousevat joka vuosi – hinnat nousevat, palkat nousevat ja sitä myöten koko elämisen hinta nousee joka vuosi. Tätä kustannusten nousemista selitetään inflaatiolla, ja inflaatiovauhdilla. Nykyaikainen länsimainen yhteiskunta toimii, mikäli inflaatio on aisoissa, mutta kuitenkin olemassa.
Inflaatio tarkoittaa myös sitä, että mikäli rahasi makaavat pankkitilillä, jolle et saa talletuskorkoa, rahasi menettävät koko ajan suhteellista ostovoimaansa – jos talletit pankkiin kymmenen vuotta sitten 10 000 euroa, on sinulle se vielä jäljellä, mutta et saa sillä samaa tavaramäärää, kuin mitä sait kymmenen vuotta sitten – tässä ajattelumallissa ei kylläkään huomioida monien tuotteiden ja tarvikkeiden kehitystä vastaavana aikana, ja jopa mahdollisuutta että vähemmällä saisi enemmän – tässä huomioidaan vaan sen alkuperäisen summan verrannollinen ostokyky nykypäivään, joka on kumulatiivisesti laskenut koko kymmenen vuoden ajan.
Inflaatio ja korkotasot kulkevat usein käsi kädessä. Kun inflaatio kiihtyy, keskuspankit yleensä nostavat korkoja hillitäkseen hintojen nousua. Tämä vaikuttaa negatiivisesti korkosijoitusten arvoon, koska uudet lainat tarjoavat korkeampaa korkoa. Toisaalta, jos inflaatio laskee ja korot alenevat, aiemmin liikkeeseen lasketut korkosijoitukset voivat nousta arvoltaan.
Sijoittajan on tärkeää arvioida, kuinka korkomarkkinat reagoivat talouden tilaan ja millaiset inflaatio-odotukset vallitsevat. Tähän vaikuttavat esimerkiksi keskuspankkien päätökset, talouskasvu ja maailmanlaajuiset taloustilanteet.
Kannattaa opetella seuraamaan kuluttajahintaindeksiä sekä bruttokansantuotetta, eikä euriborin esimerkiksi 12kk korkotason seuraaminenkaan turhaa ole. Näistä jälkimmäinen nimittäin antaa osviittaa talouden kasvuvauhdista ja mahdollisista muutoksista korkopolitiikassa maa kohtaisesti.
Korkomarkkinat ja sijoittaminen
Sijoittamisen suhteen puhutaan useimmiten sijoitusstrategiasta. Strategiassa lähdetään suunnittelussa liikkeelle siitä, että meillä on X euroa sijoitettavana, jonka sijoitamme eri kohteisiin. Kohdevalinnassa tulisi pystyä tekemään sekä hajautusta kohteisiin, että ajallista hajautusta, ja tästä syystä monet ovatkin päätyneet kuukausittaiseen rahastosijoittamiseen, missä nämä molemmat tulevat huomioita tavallaan automaattisesti.
Korkosijoittamisessa voidaan hyödyntää erilaisia strategioita riskien hallintaan ja tuoton maksimoimiseen.
Yksi yleinen strategia on hajauttaminen eri korkoinstrumenttien ja maturiteettien välillä. Lyhyen ja pitkän aikavälin korkosijoitusten yhdistäminen voi tasapainottaa tuotto- ja riskiprofiilia. Erilaisia korkoinstrumentteja ovat mm. joukkovelkakirjalainat eli bondit, korkorahastot, talletuksen ja säästötuotteet kuten oma määräaikainen säästötili, inflaatioon sidotus velkakirjat ja mm. vaihtovelkakirjat – näiden lisäksi tarjolla on useita erilaisia korkojohdannaisia. Näissä kaikissa on sama perusvaatimus: opettele ensin, mistä on kyse.
Toinen strategia on korkokäyrän analysointi, eli korkoerojen tutkiminen lyhyen ja pitkän aikavälin lainojen välillä. Jos korkokäyrä on nouseva, pitkän aikavälin sijoitukset voivat tarjota parempaa tuottoa, kun taas laskeva korkokäyrä voi viitata talouden heikkenemiseen ja mahdolliseen taantumaan. Mutta huolimatta onko käyrä nouseva tai laskeva, jos sijoitusstrategiassa on huomioitu aikahajautus, päästään sen avulla vähintäänkin tasoittamaan vaihteluita oman sijoitussalkun kanssa.
Onko korkosijoittaminen vaikeata?
Korkosijoittaminen ei ole välttämättä vaikeaa, mutta se vaatii perehtymistä korkojen toimintaan, markkinatilanteeseen ja riskienhallintaan. Ja kuten kaikessa sijoittamisessa, myös korkojen suhteen on hyvä olla ymmärrys myös omasta taloudesta, ja sen riskiensietokyvystä ja omista resursseista. Perusperiaatteiden ymmärtäminen helpottaa oikeiden sijoituspäätösten tekemistä, mutta markkinoiden ennustaminen voi silti olla haastavaa niin ammattilaisille kuin kotiharrastajalle.
Sijoittajan kannattaa keskittyä pitkäjänteisyyteen, hajauttamiseen ja talouskehityksen seuraamiseen. Korkosijoitukset voivat tarjota vakautta ja ennustettavuutta salkkuun, mutta niiden tuotto ja riski riippuvat korkomarkkinoiden liikkeistä ja makrotaloudellisista tekijöistä.
Korkosijoittaminen ja todennäköisyyksien arviointi
Korkomarkkinoilla toimiminen vaatii todennäköisyyksien arviointia. Sijoittajan on hyvä seurata talousennusteita, keskuspankkien päätöksiä ja markkinoiden odotuksia tulevista korkoliikkeistä. Esimerkiksi korkofutuurit ja keskuspankkien ohjauskorot antavat viitteitä siitä, mihin suuntaan korot voivat kehittyä. Alussa mainitut kolikkopelit palauttavat pelaajilleen nykyään keskimäärin reilut 90 % pelatuista euroista – mutta se, kuka saa enemmän kuin toinen pelaaja, on täysin sattumanvaraista, aivan näin sattumaa ei ole korkomarkkinoiden liikkeet.
On myös tärkeää ymmärtää, että korkosijoitukset eivät aina käyttäydy odotetusti. Esimerkiksi finanssikriisit, geopoliittiset tapahtumat ja muut yllättävät tekijät voivat muuttaa korkomarkkinoiden dynamiikkaa nopeasti. Tästä syystä sijoittajan kannattaa pysyä joustavana ja päivittää strategiaansa markkinatilanteen mukaan.
Kreikan 2010-luvun velkakriisi on hyvä esimerkki valtionvelan merkityksestä korkosijoittamiseen.
Se sai aikaan jyrkän nousun maan joukkovelkakirjojen koroissa liittyen maan luottoriskin kasvuun. Geopolitiikasta löytyy hyvä esimerkki käynnissä oleva Ukrainan sota, joka nosti Venäjän hyökättyä Ukrainaan energian hinnan nousuun, mikä taas kiihdytti monien maiden inflaatiota ja korkojen nousua.
Vinkki: korkokäyrä, normaali korkokäyrä on sellainen missä pitkäaikaiset korot ovat korkeammat kuin lyhytaikaiset ja käynnissä on normaali taloustilanne – jos lyhytaikaiset korot ovat pitkäaikaisia korkoa korkeammat voidaan ennakoida alueellista lamaa.
Eli yhteenvetona tästä kaikesta
Korkomarkkinat eivät ole täysin sattumanvaraiset, mutta niiden ennustaminen vaatii monien muuttujien huomioimista – jos ammattilaisetkaan eivät huomaa kaikkea, voi olla, että sinäkään et huomaa niitä. Keskuspankkien päätökset, inflaatio, geopoliittiset tapahtumat ja markkinoiden odotukset ovat avaintekijöitä, jotka vaikuttavat korkotasoon. Joskus kuitenkin geopolitiikkaan tulee uusia tuulia esimerkiksi presidentinvaalien ja sotien kautta, joita ei ole voitu ennustaa etukäteen, ja muutokset voivat olla nopeampia kuin on osattu ennustaa.
Vaikka yksittäisiä liikkeitä voi olla vaikea ennustaa, markkinasuuntausten analysointi ja talouden indikaattorien seuraaminen voivat auttaa sijoittajaa tekemään parempia päätöksiä korkomarkkinoilla. Korkosijoittaminen ei kuitenkaan ole se helpoin askel kohti sijoittamista – jos sinulla ei ole sijoittamisesta kokemusta, tai tietoa edellä esitetyistä asioista, suosittelemme oman pankkisi sijoitusneuvojan tapaamista.
Sen jälkeen kannattaa lukea luotettavista nettilähteistä, kuten vaikkapa Nordnet uutisia pörssiyhtiöistä, sekä kannattaa aloittaa sijoitusaiheisten keskusteluryhmien ja podcastien seuraaminen, jotta oma tietotaso sijoittamisen mahdollisuuksista alkaa kehittyä. Aloituksena suosittelemme jotain helppoa, kuten kuukausittaista säästämistä sijoitusinstrumenttien kanssa, kuten vaikkapa rahastosijoittamista oman sijoittamisen avauksena.
Sijoittaminen on pitkän ajan toimintaan. Sen tarkoituksena ei ole moninkertaistaa sijoitettavaa pääomaasi hetkessä, vaan tarjota sinulle vuosien ajalta tuottoja, jolla voit tarvittaessa tehdä investointeja omaan tai perheesi elämään. Tällainen toissijainen tavoite onkin hyvä omaan sijoitussalkkua ja sijoitussuunnitelmaa tehdessäsi.
