Näin Korkomuutokset Vaikuttavat Suomalaisten Viihdekulutukseen
Euriborin ripeä nousu on viime vuosina muuttanut suomalaisten arkea enemmän kuin moni osasi odottaa.
Kun vielä pari vuotta sitten asuntolainan korot olivat lähes olemattomia, nyt moni kotitalous maksaa satoja euroja enemmän kuukaudessa pelkästään lainanhoidosta. Tämä tarkoittaa, että käytettävissä olevat tulot hupenevat nopeasti ja ensimmäisenä säästökohteeksi päätyvät usein ne menot, jotka eivät ole välttämättömiä.
Korkojen muutokset eivät vaikuta vain asuntovelallisiin. Myös kulutusluottojen ja autolainojen kustannukset ovat kasvaneet, mikä on tehnyt monen taloudesta entistä kireämmän. Kun laskut ja ruoka vievät yhä suuremman osan palkasta, viihde joutuu väistämättä tarkasteluun.
Tilastokeskuksen ja pankkien kuluttajatutkimukset osoittavat, että suomalaisten luottamus omaan talouteensa on laskenut samaa tahtia korkojen nousun kanssa. Tämä heijastuu suoraan vapaa-ajan kulutukseen: kun rahaa on vähemmän, viihteestä tulee ylellisyys, ei itsestäänselvyys.
Mitä jätetään ensimmäisenä pois?
Kun rahaa jää vähemmän käteen, suomalaiset alkavat tarkastella viihdekulujaan kriittisemmin. Moni perhe tekee pieniltä tuntuvia, mutta taloudellisesti merkittäviä valintoja: ravintolassa käydään harvemmin, elokuvissa vain erikoistapauksissa ja suoratoistopalveluiden määrä pudotetaan minimiin.
Viihteen kulutus on perinteisesti ollut taloustilanteen herkin mittari. Kun korot nousevat ja elinkustannukset kasvavat, kuluttajat tinkivät ensin juuri vapaa-ajan menoista.
Myös matkustelu ja tapahtumaliput ovat jääneet monella hyllylle, erityisesti kesällä 2024 nähtiin selkeä notkahdus festivaali- ja konserttimyynneissä.
Yksi selvä muutos näkyy myös verkossa. Nettikasinoilla ilman rekisteröitymistä pelaaminen on vähentynyt, kun kuluttajien riskinottohalukkuus ja vapaa raha ovat pienentyneet.
Rahapelaaminen on tyypillisesti ollut viihteen muoto, johon turvaudutaan, kun talous on vakaalla pohjalla, mutta korkojen noustessa moni on päättänyt pistää pelikassan jäihin.
Samalla ilmiö heijastuu myös muuhun digiviihteeseen: osa lopettaa maksulliset pelitilaukset tai jättää uuden konsolipelin ostamatta. Viihteestä ei luovuta kokonaan, mutta sen muoto muuttuu – ja eurot ohjautuvat harkitummin kuin ennen.
Edulliset vaihtoehdot kasvussa
Kun korot purevat ja kukkaronnyörit kiristyvät, viihteen kulutus ei katoa vaan se vain siirtyy lähemmäs kotisohvaa. Moni suomalainen on löytänyt uudelleen arjen pienet ilot: lautapelit, ulkoilun ja yhteiset elokuvaillat kotona korvaavat helposti kalliimmat elämykset.
Myös digipalveluiden kulutuksessa näkyy muutos. Kalliiden suoratoistopalveluiden sijaan suositaan ilmaissisältöjä ja mainosrahoitteisia vaihtoehtoja. YouTube, ilmaiset podcastit ja sosiaalisen median viihde tarjoavat runsaasti sisältöä ilman lisälaskua. Moni on myös palannut kirjaston asiakkaaksi, lainattavat elokuvat ja äänikirjat kasvattavat suosiotaan etenkin suurissa kaupungeissa.
Erityisesti nuoret aikuiset ovat kehittäneet “halpa hauskanpito” -kulttuuria, jossa tärkeintä on yhdessäolo, ei kuluttaminen. Halpa pizza kotiin ja elokuvailta ystävien kanssa on korvannut baarireissut ja ulkona syömisen.
Samalla monet ovat alkaneet kiinnittää huomiota siihen, miten paljon iloa voi saada pienistä asioista ilman, että talous joutuu koetukselle.
Sukupolvien välillä on eroja
Korkojen nousu ei kohtele kaikkia suomalaisia samalla tavalla. Nuoret aikuiset, jotka ovat vasta aloittaneet työuransa ja usein myös velkaantuneet asunnon tai auton hankinnan myötä, kokevat korkojen vaikutukset välittömimmin.
Heidän kuukausibudjettinsa on usein tiukka jo valmiiksi, ja ylimääräistä rahaa viihteeseen jää yhä vähemmän. Tuloksena on siirtymä edullisempaan vapaa-ajan viettoon: kalliit klubikeikat vaihtuvat ilmaisfestareihin, ja ulkomaanreissujen sijaan valitaan kotimaan viikonloppuloma.
Lapsiperheissä korkojen vaikutus on moninkertainen. Asuntolainan kulut ja lasten harrastukset sitovat suuren osan tuloista, joten viihdebudjetti on usein ensimmäinen, josta tingitään. Ravintolaillat ja elokuvateatterikäynnit jäävät vähemmälle, ja kotona panostetaan enemmän yhteisiin peli-iltoihin tai edullisiin aktiviteetteihin.
Eläkeläiset puolestaan kokevat korkomuutokset epäsuoremmin, sillä useimmilla ei ole enää velkaa. Silti myös heidän kulutuskäyttäytymisensä on muuttunut varovaisemmaksi. Moni seuraa uutisia taloudesta tarkasti ja pitää säästötilejä mieluummin turvassa kuin käyttää ne viihteeseen.
Toisaalta korkojen nousu voi jopa hyödyttää osaa eläkeläisistä, sillä talletusten korkotuotot ovat pitkästä aikaa nousseet.
Ikäryhmien erot paljastavat, miten monin tavoin viihde kietoutuu taloudelliseen turvallisuuden tunteeseen. Kun rahat ovat tiukilla, viihde ei katoa se vain mukautuu elämänvaiheeseen ja taloudelliseen todellisuuteen.
Palaako kulutus vielä entiselleen?
Moni talousasiantuntija arvioi, että korkojen nousu ei ole pysyvää. Kun inflaatio saadaan hallintaan ja keskuspankkien kiristyspolitiikka hellittää, korot voivat jälleen lähteä laskuun. Mutta palaako viihteen kulutus silloin entiselleen?
Historiallisesti kulutuskäyttäytyminen elpyy viiveellä. Kun ihmiset ovat tottuneet varovaisuuteen, he eivät heti palaa entiseen kulutustahtiin, vaikka rahaa taas jäisi enemmän käteen.
Suomalaiset muistavat hyvin, miltä tuntuu, kun lainanlyhennykset ja laskut vievät valtaosan tuloista – ja se saa monet pitämään kiinni uusista, edullisemmista tavoista viihtyä.
Silti on todennäköistä, että osa viihdealoista kokee pienen nousukauden heti korkojen laskiessa. Ravintolat, tapahtumajärjestäjät ja matkailuala odottavat jo helpotusta. Myös nettikasinot ja muut verkon viihdepalvelut voivat nähdä piristymistä, kun kuluttajilla on jälleen enemmän käytettävissä olevia varoja.
Kysymys kuuluu kuitenkin: palaavatko ihmiset samoihin kulutustottumuksiin kuin ennen, vai onko korkojen nousu jättänyt pysyvän jäljen siihen, miten viihdettä kulutetaan? Yhä useampi suomalainen arvostaa nyt enemmän kokemuksia, jotka eivät maksa paljon tai mitään.
Viihde muuttuu mutta ei katoa
Korkojen nousu on tehnyt monen suomalaisen arjesta kireämpää, ja se näkyy suoraan viihteen kulutuksessa. Kun taloudellinen liikkumavara pienenee, vapaa-ajan menot joutuvat suurennuslasin alle.
Ravintolat, tapahtumat ja nettikasinot menettävät osan asiakkaistaan, kun taas kotiviihde ja ilmaiset vaihtoehdot kasvattavat suosiotaan.
Silti viihde ei ole katoamassa, se vain muuttuu. Ihmiset kaipaavat edelleen rentoutumista ja irtiottoa arjesta, mutta nyt se tapahtuu useammin kotioloissa, edullisemmin ja harkitummin. Korkojen nousu on opettanut monelle, että hyvä olo ja hauskanpito eivät aina vaadi suuria summia rahaa.
Kun taloustilanne myöhemmin helpottuu, osa vanhoista kulutustottumuksista palaa varmasti, mutta osa jää pysyvästi historiaan.
Suomalaiset ovat sopeutuvaisia: viihteen muoto muuttuu ajan mukana, mutta sen merkitys ihmisten hyvinvoinnille pysyy yhtä tärkeänä kuin ennen.
